Oltiin tyttöjen kanssa ihan vain kolmisin neljä päivää mökillä Pietarsaaressa. Tällä kertaa säidenhaltija ei ollut suosiollinen, vaan joka päivä satoi enemmän tai vähemmän vettä ja tuulikin puhalteli kiitettävissä lukemissa. Pikun mielestä reissun huippuhetket varmasti koettiin, kun orava pakeni pihakuuseen ja jäi sieltä oksaltaan lällättelemään meidän pienelle suurelle metsästäjälle. Koiran sai melkein kantaa sisälle ja seuraavan kerran ulos päästyään Pikku kirmasi salamana saman kuusen juurelle päivystystä jatkamaan. Oravahan oli tuolloin tietysti jo kaukana.

Hienona leidinä Millin päivystystavat ovat hieman erilaiset. Avainsanat sen taktiikassa ovat lämpimyys ja mukavuus. Esimerkkinä päivystys avoimesta takaluukusta: "Tuleehan kaikki tavarat mukaan? Ainakin tuo iso laukku, siellä on mun frisbee!

794486.jpg"

Ja kun päivystys käy liian rankaksi on hyvä keskittyä oleelliseen: auringonottoon.

794489.jpg

Alunperin tarkoituksena oli tulla takaisin tänään lauantaina Seinäjoen kisojen kautta, mutta toisin kävi. Päätin, että on parempi jättää kisat väliin ja tulla suosiolla suoraan kotiin. Pikun tassu tuli reissun aikana suht hyväksi, mutta en halunnut tassun heti taas aukeavan. Tassu sitäpaitsi punoittaa nyt toisesta kohtaa ja niin tekee myös toisen puolen etutassu. Yhtenä iltana huomasin leuanalusen olevan rikkiraavittu, mutta seuraavana aamuna tuo kohta oli ok. Onneksi oli koko kotiapteekki mukana! Silmänympäryksetkin kutisivat niin paljon, että katsoin aiheelliseksi tilata ajan maanantaiksi eläinlääkärille. No, eipä olla eläinlääkärissä oltu sitten toukokuun, joten onhan tämä ihan ennätyspitkä aika.