Menee se vaan pakosti aina näihin viikonloppuihin nämä päivitykset, viikolla ei ehdi mitään.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tiistaina Pikku osoitti voivansa toimia ansiokkaasti vaikka opetusvälineenä. Pidän normaalien aineitteni lisäksi kasiluokkalaisille tarkoitettua valinnaisainetta nimeltään lemmikki- ja kotieläimet. Onkin muuten todella vastenmielinen aine meikäläiselle, heh heh! Ainoa ongelma on se, että rahaa on kurssia varten käytössä vähän ja silti pitäisi keksiä oppilaille tunneille tekemistä niin ettei aina tarvitsisi luokassakaan istuskella. Ollaan syksyn aluksi käsitelty koiria ja nyt oli koiraharrastusten vuoro. Koska kukaan lemmikkikurssilaisista ei harrasta agilityä, otin harjoituskappaleeksi Pikun. Ulla oli jättänyt meitä varten edellisenä päivänä esteitä ulos Pussikoirien kentälle, joten lajiin tutustuminen oli helppo suorittaa. Pitämäni pienen lajiesittelyn jälkeen suurin osa tytöistä halusi kokeilla koiran ohjaamista. Näytin tytöille (yllätys yllätys, tyttöjähän kaikki kurssille osallistujat ovat) muutamia noin viiden esteen pituisia harjoituksia ja he sitten vuoronperään menivät radan Pikun kanssa. Ja hienosti menivätkin! Kukaan tytöistä ei ollut ikinä ohjannut koiraa, eikä Pikkua ole juuri koskaan (ikinä?) kukaan muu ohjannut. Silti homma sujui erinomaisen hyvin kaikilta ja vielä kun annoin näille "varaohjaajille" pallon käteen, Pikku tuskin olisi edes huomannut vaikka olisin itse lähtenyt paikalta. Pistin viimeiselle kolmesta radasta kepit ja jopa siitä kaikki suoriutuivat. Pikkiksen mielestä oli ylikivaa saada niin paljon huomiota niin monelta kivalta tytöltä ja kurssilaisillakin vaikutti olevan ihan mukavaa :)

 

Millikin sai jälleen tällä viikolla suorittaa tärkeää tehtäväänsä sienikoirana. Keskiviikkona Paavolassa lenkkeillessä päätin käydä tarkistamassa muutaman suppilovahveropaikan. Päästin Millin irti, eikä sen tarvinnut kauaa maata nuuskia kun jo alkoivat leuat käymään. Suppiksiahan se siellä ahmi, itse olin sokeana jo kävellyt tuon paikan ohi. Tylysti otin koiran kainaloon ja poimin parempaan talteen Millin aarteet :P Lisääkin Milli vielä löysi kuten myös torstaina täältä Maskun lähimetsästä. On kyllä hassua, miten Milli kiinnittää huomiota vain kanttarelleihin ja suppiksiin ja kiertää kaikki muut sienet, joista moni olisi syötäviäkin. Vielä kun sen jotenkin saisi tajuamaan, että sienikoirien ei kuulu itse syödä löytämiään sieniä vaan vain ilmaista ne omistajalle :D No, toisaalta eipä Milliä ole hommaan millään lailla edes opetettu. Emäntä ja isäntä kiittävät kastikeaineksista!

 

Tällä viikolla Pikun korvat eivät ole enää kutianeet, joten taisi se toissaviikkoinen kutiaminen olla ihan Protopicin syytä. Vasen silmänympärys on kuitenkin nyt alkanut jälleen vaivaamaan, joten täytynee laittaa viikko taas Oftan Dexa-Chloraa. Onneksi viime kerran putkiloa voi vielä käyttää, eikä tarvitse lähteä hakemaan uutta. Tavoittena on, että pärjättäisiin omilla tököteillä tuonne syyslomaan ja seuraavaan Mevet-käyntiin saakka. Saijonmaa-Koulumies suositteli viimeksi laittamaan Protopicia myös silmänympäryksiin, mutta en taida ainakaan tälläerää uskaltaa. Klinikkaklubissa eräs kertoi käyttäneensä Protopicin miedompaa versiota silmiin. Täytyy kysyä asiasta seuraavalla ell-käynnillä.