Huomenna (tai siis itse asiassa tänään) olisi sitten Pikun kanssa lähtö kohti Varkautta ja ässämmeitä. Neljännen kerranhan me jo ollaan Suomen mestaruudesta lähdössä kilpailemaan, mutta josko tämä olisi ensimmäinen kerta, kun saataisiin myös tulos? Sen ainakin voisi asettaa tavoitteeksi. Vaikka mennen vuoden kisojen nollaprosentti onkin ollut yli 80, ei se todellakaan tarkoita sitä, että tosipaikan tullen niitä nollia niin vain napsitaan. Sunnuntainahan se sitten nähdään.

Kaksi kertaa ollaan tällä viikolla käyty kentällä vähän kertaamassa vanhoja taitoja. Se mikä on ollut mukavaa on, ettei pölyävä kenttä ole tällä kertaa haitannut Pikkua juuri lainkaan. Muutenkin Pikun iho on ollut jo pitkään aikamoisen hyvä, turkki kiiltää ja harvakarvaisia alueita on yhä vähemmän. Viime vuoden ässämeiden piti olla meidän viimeiset, mutta tällä hetkellä uskallahan ehkä jopa toivoa, että mukaan päästäisiin vielä ensi vuonnakin. Ei nyt kuitenkaan pidä mennä asioiden edelle, kun nyt pitäisi selvitä tästä tulevastakin viikonlopusta ensiksi :P