Tänään oli varmasti yksi syksyn hienoimpia päiviä. Niinpä päätin viettää Millin kanssa laatuaikaa ja lähdettiin sienimetsälle ihan kahdestaan. Milli oli niiiin tärkeänä, kun se tajusi pääsevänsä mukaan ja Pikku jätettiin kotiin. Metsässä Milli tiesi heti, miksi paikalle oli tultu. Ensimmäiset minipienet suppilovahverot se löysi pari metriä pururadan reunasta. Itse olin kävellyt jo paikan ohi ja tallonutkin muutaman sienen. Ensimmäisen vajaan puolituntisen Milli haki innolla. Sen jälkeen nenätyöskentely alkoi selvästi ottaa voimille ja tahti vähän hidastui. Nyt kun Pikku ei ollut "häiritsemässä", palkkasin ja kehuin Milliä ruhtinaallisesti jokaisen löydön jälkeen. Milli tietysti olisi syönyt mielellään sekä sienet että namit, mutta nyt kun pystyin keskittymään vain yhteen koiraan, päätyi "verottajalle" tavallista pienempi saalis. Mitään jättilastia emme metsästä kotiin kantaneet, mutta yksin en olisi löytänyt taatusti puoliakaan tuosta määrästä. En olisi nimittäin ikinä keksinyt etsiä metsän harvennuksessa maahan jätettyjen kuivien oksien alta. Edelleekään en tiedä miksi juuri suppilovahverot ovat niin Millin mieleen. Keräsin samalla reissulla ensi viikon tunteja varten koko joukon muita sieniä (mm. rouskuja, tatteja, haperoita ja kehnäsieniä) eikä Milliä kiinnostanut pätkääkään nämä muut aivan syömäkelpoiset tai jopa herkulliseksi luokitellut lajit.
"Kai löytäjä saa pitää?"
Iltasella lähdin sitten pidemälle lenkille vain Pikku mukanani. Pikku oli privaattilenkistä myös selvästi otettu, saihan se heitellä ja jahdata männynkäpyjä ihan rauhassa. Normaalisti Milli vie siltä kaikki parhaimmat kävyt ja kepit ja Pikku nöyränä tyttönä vain harvoin uskaltaa sanoa asiaan vastalauseen. Uskalsin päästää Pikkua myös irti ja oli mielenkiintoista, miten se ei ollenkaan yritä yksinään lähteä hajujen perään. Salamana se oli myös jaloissa, kun sitä kutsui.
Mettänpeto
En silti uskalla todellakaan ottaa yhtään isompia riskejä Pikun irtipidon kanssa ja jatkossa mielessä tulee aina olemaan se miten huonolla tuurilla voi käydä. Terhin Pirrellä kävi tiistaina todella huono tuuri. Pirre oli bongannut jäniksen ja lähtenyt perään. Olivat juosseet tielle ja Pirre jäi auton alle. Sinne lähti Pirre kohti parempia metsästysmaita :( On ollut kyllä niin paha mieli Terhin vuoksi :(
Viime viikonlopun ylimääräiset tankkaukset sulivat sitten viikon aikana molempien ahmattien vyötäröltä. Hassua, miten yksi ruokailukerta näkyi vielä usean päivän ajan etenkin Millin tavallista pönäkämpänä olemuksena. Kummallakaan ei vatsa mennyt sekaisin ja Pikku sai raavittua vain yhden uuden paikan karvattomaksi. Tuokin saattoi johtua tietysti jostakin aivan muusta. En silti taatusti lähde testaamaan sille valkosuklaa-karjalanpiirakka-dieettiä, vaikka uusi vastaava satsi taatusti sille uppoisikin.
"Kai löytäjä saa pitää?"
Iltasella lähdin sitten pidemälle lenkille vain Pikku mukanani. Pikku oli privaattilenkistä myös selvästi otettu, saihan se heitellä ja jahdata männynkäpyjä ihan rauhassa. Normaalisti Milli vie siltä kaikki parhaimmat kävyt ja kepit ja Pikku nöyränä tyttönä vain harvoin uskaltaa sanoa asiaan vastalauseen. Uskalsin päästää Pikkua myös irti ja oli mielenkiintoista, miten se ei ollenkaan yritä yksinään lähteä hajujen perään. Salamana se oli myös jaloissa, kun sitä kutsui.
Mettänpeto
En silti uskalla todellakaan ottaa yhtään isompia riskejä Pikun irtipidon kanssa ja jatkossa mielessä tulee aina olemaan se miten huonolla tuurilla voi käydä. Terhin Pirrellä kävi tiistaina todella huono tuuri. Pirre oli bongannut jäniksen ja lähtenyt perään. Olivat juosseet tielle ja Pirre jäi auton alle. Sinne lähti Pirre kohti parempia metsästysmaita :( On ollut kyllä niin paha mieli Terhin vuoksi :(
Viime viikonlopun ylimääräiset tankkaukset sulivat sitten viikon aikana molempien ahmattien vyötäröltä. Hassua, miten yksi ruokailukerta näkyi vielä usean päivän ajan etenkin Millin tavallista pönäkämpänä olemuksena. Kummallakaan ei vatsa mennyt sekaisin ja Pikku sai raavittua vain yhden uuden paikan karvattomaksi. Tuokin saattoi johtua tietysti jostakin aivan muusta. En silti taatusti lähde testaamaan sille valkosuklaa-karjalanpiirakka-dieettiä, vaikka uusi vastaava satsi taatusti sille uppoisikin.
Kommentit