Maantantaina mentiin heti aamusta poistattamaan Millin tikit Koira-KissaKlinikalle. Tikit olivat todella tiukassa ja tarvittiin yhteensä kolme ihmistä, jotta ne saatiin pois. Yksi eläintenhoitaja (Laakson Anna) siis otti pois tikkejä, toinen huolehti toisella kädellä siitä, että Millin kuono pysyi kiinni ja toisella piti koirasta kiinni ja minä koitin parhaani mukaan pitää Milliä selällään paikallaan. On muuten uskomattoman paljon voimaa tuollasella alta viisikiloisellakin otuksella, kiinnipitohommassa tuli suorastaan hiki. Osa tikkien jäljistä vuosi vähän verta. Kotiin tultua laitoin Millille vauvan bodyn tiukasti päälle, mutta illalla töiden jälkeen paita oli vaihdettava takaisin tötteröön. Milli nimittäin olisi jatkuvasti halunnut nuolla mahaansa ja se alkoi punoittaa. Tötterö päässä se sai olla valtaosan tästäkin päivästä. Niin kun sitä odotettiin, että mokomasta kurjuudesta olisi päästy eroon... Parempi kuitenkin pari lisäpäivää torvi päässä kuin tulehtunut haava! Ohjeiden mukaan ollaan mahaa suihkuteltu useasti ja punoittaviin kohtiin ollaan laitettu Bepanthenia. Toivottavasti tuo asettuu pian. Lenkillä sentään ollaan saatu käydä taas jo normaalisti.

Mutta sitten jotain positiivistakin. Millin leikannut lääkäri soitti tänään ja kertoi hyviä uutisia. Leikatut patit ja etujalasta leikattu omituinen pieni "nappi" olivat kaikki hyvänlaatuisia. Tulokset läheteään myös kotiin, joten pääsen tutkailemaan niitä tarkemmin. Olen silti tyytyväinen, että ne patit leikattiin. Päältäpäinhän sitä ei ikinä voi tietää mistä on kyse ja turhaan oltaisiin sitten oltu huolissamme. Ja tuo tuloshan ei tietenkään takaa sitä, että myöhemmin mahdollisesti ilmaantuvat patit olisivat myös hyvänlaatuisia, mutta ainakaan Millillä ei ole enää kuin 5 nisää mihin nisäkasvaimia voisi ilmaantua.