Lauantaina kävin kuuntelemassa Piiran koirien lihashuoltoa koskevan luennon ja samalla reissulla kävimme Mandon kanssa katselemassa vähän kisatunnelmia. Luennon jälkeen nimittäin otin Mandon ja Pikun ja kävelin niiden kanssa TSAU:n hallille, jossa oli menossa kolmosten kisat. Seisoskeltiin vähän aikaa parkkipaikalla jokunen matka kisaradasta ja ihmeteltiin yhdessä menoa. Kuulutukset olivat melko hiljaisella kuten edellisenäkin päivänä ja yleisesti ottaenkin tunnelma oli melko rauhallinen. Mando hieman yritti haukkua muutamaa ohikulkijaa, mutta Saarisen Sallalta se suostui maistamaan myös tarjottua juustoa. Siinä vaiheessa, kun olimme tulleet turhan lähelle useampaa vierasta ihmistä, Mandon häntä laski ja se alkoi selvästi pelätä. Niinpä menimme taas hieman kauemmas ja taas se häntäkin sieltä nousi. Selvästi Mando arastelee enemmän ihmisiä kuin koiria, mutta toisaalta loppumatkasta takaisin omalle hallille käveltäessä se ei kiinnittänyt oikeastaan enää ollenkaan huomiota ohikulkijoihin.

Illalla Mando alkoi käyttäytyä omituisesti. Se vaelteli levottomana edestakaisin ja tuli jatkuvasti tuolini alle seisoskelemaan häntä painuksissa. Kati on kertonut, että ennen epi-kohtausta Mando usein haluaa lähelle ja arvelin käyttäytymisen ehkä ennakoivan lähestyvää kohtausta. Mando myös kuunteli jatkuvasti jotakin, vaikka ainakin omasta mielestäni talo oli hiirenhiljainen. M & P nukkuivat kumpikin. Kun mitään ei tapahtunut, laitoin portin makkarin oven eteen (jottei Milli pääsisi Mandon kimppuun, jos kohtaus tulisi) ja jätin valot rappusiin. Nukuin puolet yöstä kevyesti ja laitoin merkille miten Mando jatkoi vaelteluaan aamukolmeen. Hieman samanlaista vaeltelua on ollut nyt myös tänä iltana. Kati sanoi, että on tehnyt samaa heilläkin. Alan kohta jo epäillä, että Mando näkee jotakin sellaista, mitä minä en näe :O Aamulla kuitenkin M oli aivan oma itsensä, eikä se muutenkaan vaikuta mitenkään sairaalta.

Millille puolestaan saan soittaa KoiraKissa-Klinikalle ajan heti aamulla. Jokunen päivä sitten se nuoli "hanurinsa" punaiseksi eikä kotikonstit (tötterö, Betadine ja Bacibact) ole tuottaneet toivottua tulosta. Lisäksi Millin vasemman silmän alla on hieman turvotusta ja pelkään kyseessa olevan jälleen hammasvaivan. Ei ole ensimmäinen kerta, kun Millin suusta löytyy itsekseen haljenneita tai lohjenneita hampaita. Saattaa siis olla jälleen legojen menetyksiä tiedossa. Ensi torstaina Millin silmät olisi tarkoitus myös peilata uudelleen joukkotarkastuksessa (samalla kun molemmilta tytöiltä tarkastetaan polvet), joten ainakin yhtä eläinlääkäriasemaa tulee jälleen kannatettua kiitettävästi.