Viime lauantaina aamulla pakkasimme auton täyteen ja ajelimme Pietarsaareen laskemaan veneen vesille. Olin etukäteen ajatellut, että sää tulisi todennäköisesti olemaan melkoisen kolea, kuten usein toukokuussa vielä on. Toisin kävi. Kevät vaihtui kesäksi parissa päivässä ja toukokuisten tunnelmien sijaan olo oli kuin heinäkuun helteillä parhaimmillaan. Kaikki luonnon heräämisessä ei ollut kuitenkaan positiivista, punkkeja tuntui olevan liikkeellä hurjasti vuodenaika huomioon ottaen. Yleensä alkukesästä punkkejä näkyy ehkä yksi päivässä, mutta nyt vajaassa vuorokaudessa niitä sai nitistää useampia ja muutama ehti jo kiinnittyäkin noihin nelijalkaisiin. Typerää kyllä, en ollut vielä osannut varautua moiseen. Jos näin jatkuu, saattaa olla, että on pakko uskaltautua laittaa Pikkuunkin kunnon aineet.

Sunnuntaina takaisintulomatkalla poikkesimme Isojoelle. Ipanat olivat ulkosalla ja oli tosiaan kuuma päivä. Niksi ja velipojat olivat kasvaneet hurjasti. Niksi kipitti Johania vastaan välittömästi, mikään arkajalka tämä meidän tuleva koiralapsemme ei selvästi ole. Niksi ja isompi veli Hermanni ovat kyllä melkoisen jytkyjä, mutta ei pikkuvelikään mikään rääpäle ole. Tilasin Ebbalta ison tytön ja sen olen saamassa :)

 

Niksi selättää Hermannin, Charlie Chaplin (joka vielä etsii omaa kotia) katselee maisemia:

Helena laittoi muut koirat sisälle ja vuorossa oli Niksin ensitapaaminen tulevan laumansa kanssa. Milli käyttäytyi kuten arvattavissa oli. Samoin kuin Pikunkin kanssa aikanaan, Milli haistoi Niksiä kerran, eikä pentu tuntunut herättävän Millissä pienintäkään mielenkiintoa. Pihan hajut olivat paljon kiinnostavampia. Seuraavaksi vuorossa oli Pikku. Niksi kiinnosti Pikku selvästi enemmän kuin Milliä. Aluksi en ollut aivan varma, mitä Pikulla oli mielessä, mutta pian Pikunkin kiinnostus pihan hajuihin vei voiton.

 

"Ooksää mun kaveri?"

 

Viimeisenä olikin vuorossa se suurin kysymysmerkki eli Mando. En ole koskaan päässyt aiemmin näkemään, miten Mando suhtautuu pentuihin. Pitkästä autossaolosta ja vieraasta paikasta johtuen Mando kävi tapansa mukaan vähän ylikierroksilla. Mando haukkui ensin Niksiä, mutta kun Helena otti Niksin syliin ja minä päästin Mandon haistamaan Niksin takapuolta, Mandon haukkuminen loppui. Vaikka Mando ilmeisesti totesi, että pennuksi luokiteltava koira on vaaraton, en luota siihen lainkaan. Ensimmäiset päivät täällä kotona tullaan kyllä ottamaan Mandon suhteen todella varovaisesti.

 

"Miks toi ruskee haukkuu mulle?"

 

Niksiä ei pienet haukutkaan hetkauttaneet, pian vauhti oli taas entisellään.

 

Kuuma päivä!

 

Ipanalle tuli väsy, mutta onneksi tulevaa isäntää vasten oli hyvä ottaa pienet päivätorkut. Pikku keskittyi ottamaan kiinni ruohokoppeja. Voiko leikki enää paremmaksi mennä? Ei Pikun mielestä.

 

Huomenna sitten mullistuu paitsi Niksin, niin myös meidän kaikkien muiden elämä. Huomenna Niksi aloittaa uuden elämän ja ryhtyy maskulaiseksi.

Tervetuloa! Sinua on odotettu kauan!