Poseeraus nimittäin.

Sanoin Johanille, että pitää ottaa 4 kk:n iän saavuttamisen kunniaksi ipanasta muutama seisontakuva, jotta myöhemmin voi ihmetellä (naureskella?) pentumaista ruumiinrakenetta. Otimme kuvat etukäteen jo tänään, koska maanantaina emme taida olla kotosalla. Viimeksi totesin, että yksin kuvia on vähän turhan haasteellista yrittää ottaa. Ehkäpä tätäkään kuvauskertaa ei kuitenkaan aivan helpoksi voi luonnehtia?

 

Ja sitä kuvasatoa. Hohhoijaa....

Ehkäpä olisi pitänyt vain tyytyä tähän ensimmäiseen ja jättää turha pilkunviilailu?

 

"Tää on TYLSÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!!"

 

"Tääl on sitäpaitsi KUUUUUUUUMA!!!"

 

"Jaa multa ei kysellä mielipiteitä? No, olkoon. Taisin saada idean!"

 

 

"AAAAAAAAAAAA....   Tuulee muuten mukavasti sisälle!"

 

 

"Kihhihhi hihi hih..... siinä oli sulle poseerausta!"

 

"No ok. Yks kuva sitten ja huom. VARJOSSA!"

 

"Jos ette osanneet lukea rivien välistä, tässä vielä vähän lisää mielipidettä! Mä en mikskään missiksi halua..."

 

Ja emäntä taitaa näyttelyissä edelleenkin tulla viihtymään siellä katsomon puolella :D