Hurjaa, miten syksy etenee äkkiä. Kolme viikkoa sitten, kun mökiltä edellisen kerran lähdimme, oli vielä kesä ja nyt Niksin kanssa palatessamme onkin täysi syksy. Paitsi kellastuvana luontona, näkyy syksyntulo valon määrässä. Tänään aurinko laski jo ennen rautasiltaa :O

Ei muuta kuin pillit pussiin ja uutta kesää odottamaan...

Terveyshuoliltakaan ei olla vältytty. Maantantaina Milli menee Vettoriin yhden nisän ja nisäkasvaimen poistoon. Milliltähän on poistettu hyvänlaatuiseksi osoittautunut kasvain vajaa kolme vuotta sitten. Vaikka tietysti itse leikkauskin on kurja juttu, pelkään kuitenkin enemmän sitä toistuuko sama kuin viimeksi. Viime kerralla itse haava parantui nopeasti, mutta Millin elimistö alkoi hylkimään sisäisiä tikkejä. Sisäisten tikkien aiheuttama ärsytys kesti reilusti yli kuukauden ja Milli joutui syömään antibioottikuurin. Toivon kovasti, ettei sama toistuisi. Haluan heinäkuussa huomatun patin kuitenkin mahdollisimman pian pois. Täytyy vain toivoa, että päätös leikata on oikea. Oma iso huolensa on tietysti sekin, minkälaatuiseksi kasvain osoittautuu.

Tässä näkyy se muhkura, josta pitäisi päästä eroon. Kuvassa näkyy myös edellinen leikkausarpi.

Mandokin on tässä välissä mainittava. Se on pian syönyt 2 kk:tta Barbivetia epilepsiaan, enkä ole ollenkaan varma, että lääkityksen aloitus oli oikea ratkaisu. Mielestäni Mando on ollut lääkityksen aloittamisen jälkeen lyhytpinnaisempi ja ärtyisämpi, vaikka tämä piirre on nyt ehkä hieman laantunut. Heinäkuussa vähän lääkityksen aloittamisen jälkeen Mando mm. täysin yllättäen tikkasi Johania takareiteen, kun Johan vain laittoi sen edessä mökin oven kiinni. Mandohan siis ei yleensäkään pidä yksinjäämisestä, mutta tällöin emme edes olleet lähdössä mihinkään. Sillä vain jälleen keitti yli olemattomasta asiasta. En ole edes varma, vaikuttaako Barbivet kohtauksiin oikealla tavalla. Joskus aiemmin kesällä täällä mökillä ja kerran kotona illalla Mando on aivan yksinään ja yllättäen mennyt tärisemään muutamaksi minuutiksi istuen selkä nurkkaan päin. Nyt kun sama toistui Johanin nähden tiistai-iltana kotona, alan olla sitä mieltä, että nämä omituiset tärinät saattavat olla lieviä kohtauksia. Sain tiistaisesta käyttäytymisestä osan nauhalle, mutta en ole ehtinyt vielä purkamaan nauhaa. Tämä kolmas tärinäkohtaus oli näistä kolmesta voimakkain ja yhteistä aikaisemmille kunnon kohtauksille on mm. se, että Mando yritti kovasti kiivetä syliin lähelle. Olen varaamassa aivan lähiaikoina sille kontrolliajan ja täytyy kyllä kovasti miettiä, mitä tämän asian kanssa tehdään.