Tänään käytiin vaihteeksi tyttöjen kanssa ottamassa vähän agilitya. Pikulle hommasta taisi päälimmäiseksi jäädä mieleen kuitenkin eräs hylätty tennispallo hallin pihalla ja kyseisen pallon innokas heittäjä juniorikansalainen Miettisen Maria. Milli ei välitä lapsista (=pelkää) eikä Pikullakaan alle kouluikäisistä paljoa kokemusta ole. Pikku kuitenkin tuntui tykästyvän Mariaan kovasti, koska Maria jaksoi juosta, leikkiä ja mukana oli vielä sinne tänne pomppiva pallo. Pikku rrrrrrrakastaa palloleikkejä! Enemmänkin pitäisi tuttavapiiriin saada tuollaisia koiriin tottuneita ihmisenalkuja. Pyrinkin aina käyttämään hyväksi sellaiset tilaisuudet, jossa lapsista voi saada hyviä kokemuksia.

Otin molempien kanssa pieniä radanpätkiä kontakteja sisältäen. Milli taas ensi-innostuksissaan liiteli niin puomin kuin A:n alastulot, mutta päästettyään isoimmat höyryt alkoivat ne korvatkin taas löytyä.

Meidän oli tarkoitus treenien päätteeksi mennä koiralenkille yhdessä Katin ja Mandon kanssa. Kati kuitenkin soitti, että Mando oli saanut jälleen kohtauksen, joten lenkille yritetään paremmalla onnella ensi viikolla. Mando rukka :(