Parin-kolmen viimeisen viikon aikana Pikku on mielestäni tullut jatkuvasti paremmaksi. Vähitellen olen alkanut tehdä sen kanssa hihnalenkkejä, joita voi oikeastaan ihan oikeiksi lenkeiksi jo kutsua. Pituus ei nyt ole ollut kuin 20-25 minuuttia ja vauhdin on saanut Pikku itse päättää. Se vauhti ei vain yleensä ole mitään köpöttelyä ollut vaan ihan kunnon reipasta kävelyä. Toki kyljet lenkkejen jälkeen kohoilevat epänormaalin taajaan, mutta mitään huohottamista tai läähättämistä ei ole kertaakaan ollut (paitsi jos näköpiirin on tullut kissa, mutta se nyt onkin aivan eri juttu). Näistä havainnoista johtuen varasin maanantaina toiveikkaana ajan KoiraKissa-Klinikalle kontrolliröntgeniin. Mielestäni jotain oli alkanut tapahtua ja halusin tietää miltä kuvat nyt näyttäisivät.
En tarvinnut kuin yhden vilkaisun pienestä kuvasta, kun jo itsekin näin se mitä lausuntoon kirjattiin: "Muutokset likimain ennallaan." Niin väärässä voi siis ihminen olla!
oikea kylki:
selällään:
vasen kylki:
Tuo vasen kylkikuva näyttää minun silmissäni keuhkojen tiivistymien olevan tiiviimpiä kuin aiemmin, vaikka kyse voi ell:n mukaan olla siitä miten tyhjät tai täynnä kehkot ovat ilmasta. Kaikissa näissä kuvissa Pikku on hengittänyt ulos. Yhtä kaikki, tätä sairautta, mikä se sitten ikinä onkin, ei ole voitettu. Oma ajatukseni on, että haaveet Pikun tervehtymisestä voi unohtaa. Seuraaviin kuviin menemme ell:n ohjeen mukaan vasta syys-lokakuussa. Pikku on nyt virallisesti ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös lopulliseti sairaseläkkeellä. Onneksi se ei itse tiedä asiasta mitään.
Edelliset kuvat:
Kommentit