Viimeiset viikonloput ovat olleet pitkästä pitkästä aikaa kovin agilitypainotteisia.

Kaksi viikkoa sitten ajelimme Niksin kanssa Lohjalle pikaisesti yhdellä hyppyradalla pyörähtämässä. Kisat järjestettiin Showlinkin hallissa, joka oli mattopohjainen ja lämmin. Hallin pilarien vuoksi rata oli kovin kapean oloinen ja aika kaikuva. Niksillä menikin tovi tottua olosuhteisiin, onneksi olimme ajoissa paikalla. Hyppyrataa edeltävä ykkösten agilityrata oli aivan satavarmasti vaikein ykkösten rata, mitä olen ikinä nähnyt. Ei Kari Jalonen hyppyradastakaan helppoa tehnyt, mutta aivan samanlaista vääntöä (tai ansoja) rata ei sentään ollut. Olen oikeastaan aika yllättynyt, että meidän kohtaloksemme koitui vain se samantyyppinen rengas kuin HAU:n kisoissa oli. Niksi hyppäsi renkaasta ohi ja ehti ottaa seuraavankin hypyn, muuten suoriuduimme radasta kohtaisesti (lukuunottamatta sitä, että olin myöhässä vähän siellä sun täällä). 20.11. hyppyrata

Seuraavana viikonloppuna, eli viikko sitten, meillä olikin jännät paikat. Olin ilmoittanut Niksin Pikun aikoinaan tienaamilla ja vuoden jatkoaikaa saaneilla lahjakorteilla kahteen TSAU:n kisaan. Tämä tarkoitti sitä, että hyppyradan lisäksi edessä oli myös agilityrata. Ensimmäinen hyppyrata meinasi kaatua jo alkuunsa siihen, että päästin Niksin kolmannen hypyn jälkeen lähes väärälle putkelle. Todella tyhmä virhe ja viime hetken pelastus. Renkaan kanssa ei ollut ongelmia, koska TSAUn rengas on samanlainen kuin ATT:n. Niksi kulki kivasti, mutta itselläni oli vaikeuksia. Ääni käheänä, kurkku kipeänä ja yskäisenä oma eteneminen tuntui takkuiselta. Silti yhdessä kirmattiin puhtaan radan tehneenä maaliin ja nolla osoittautui luokan nopeimmaksi. Eka luva plakkarissa! 26.11. hyppyrata

Kun toista rataa rakennettiin, jännitin radan reunalla, että kannetaako esteiden joukkoon myös keinu. Ensin näytti lupaavalta, mutta tulihan se keinu radalle kuitenkin. Ennen kisaa Niksi oli suorittanut keinun ilman palkkaa ja tyynypehmustetta kokonaista kaksi kertaa koko elämässään. Jos ihan järjellä ajatellaan, ei olisi kyllä ollut vielä mitään mieltä lähteä kisaradalle keinua kokeilemaan. Tämäkin rata tuntui alkuunsa kovin kinkkiseltä ykkösten radaksi eikä sitä helppona kai kukaan pitänyt. Pidän mainitsemisen arvoisena sitä, että vaikka Niksi puomin kontaktilla ja vielä puomilta lähdettyään mulkoilikin tuomaria "sillä silmällä", se ei tehnyt elettäkään lähteäkseen kertomaan mielipiteensä tuijottelusta. Puomin kontakti ja etenkin A olivat aika hitaita, mutta eipä niitä ole paljoa harjoiteltukaan. Valsseja olen sen sijaan harjoitellut, mutta näköjään en lähimainkaan riitävästi: kakkos-kolmosesteen välinen käännös meni jälleen vuosisadan pisimmäksi... Kepeillä sitten jotenkin onnistuin täysin mokaamaan. Jostain syystä hidastin typerästi ennen keppien loppua, ennakoin kai tulevaa käännöstä hypylle. Niksi katsoi minua toiseksi viimeisellä kepillä ja tuli pois väärästä välistä. Vitonen. Tuuppasin koiran viimeiseen väliin ja jatkoimme matkaa. Keppien harmitus kuitenkin haihtui toiseksi viimeisellä esteellä eli keinulla. Keinu oli nimittäin hieno! Niksi tosin jäi keinun kontaktille haistelemaan, koska eihän sen tajuntaan voinut mennä, ettei namitarjoilua tällä kertaa ollutkaan. Nollia oli niin vähän, että pääsimme vitosella pokkaamaan kolmannen palkinnon. Tulimme kisaan vaaleansinisen ja -keltaisen lahjakortin kanssa ja poistuimme samanvärisen setin kanssa. Kivaa!  26.11.agilityrata

Vaikka hyppynolla olikin jo tienattu, osallistuimme tänään ATT:n kisoissa yhdelle hyppyradalle. Aiemmin viikolla sairastettu flunssan tapainen (=ei ääntä) oli jälleen hiipinyt takaisin nuhan kera ja omat voimat olivat hieman vähissä. Flunssan piikkiin ei silti voi laittaa sitä, miten huonosti Niksiä monessa kohtaa radalla ohjasin. Yksin treenatessa Niksi osaa kepit aivan loistavasti, itsenäisesti ja nopeasti. Kisoissa jostain syystä en luota sen taitoon vaan tikutan vieressä muka auttamassa. Niksi pujottelee kisoissa hitaammin, epävarmemmin ja se ehtii jopa pari kertaa vilkaisemaan minun suuntaani. Varmaankin miettii, mikä tuota akkaa oikein vaivaa. Taas muutama aivan järkyttävän pitäksi mennyt käännös, olen vain aina niin myöhässä. Silti kieltämättä nolla ja toinen voitto hyppyradalla tuntui mukavalta. Niksille täydet pisteet!  4.12. hyppyrata

Nyt meillä onkin ollut ja on edelleen useamman viikon tauko Elinan harjoituksissa, vasta puolessa välissä joulukuuta jatkuu. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensi viikonloppuna meillä olisi Niksin kanssa tarkoitus lähteä Seinäjoen suuntaan.