Meillä harjoitellaan kovasti isona koirana olemista. Mitä isot edellä sitä pieni perässä. Tai no, pieni ja pieni, mutta ainakin nuori.

Naskalit ovat alkaneet jo vaihtua. Purukalusto näytti kolme päivää sitten tältä, ikää siis oli päivää vaille 4 kk:tta.

 

Hieman jännityksessä Niksi meitä pitää korviinsa liittyen. Jäävätkö korvat luppaan vai nousevatko ne vielä ylös? Kun legot on vaihduttu pitäisi kai tämäkin asia selvitä. Minulle aivan sama, kunhan korvat ylipäätään päässä vain ovat. Ilmeisesti hampaiden vaihtumisesta johdosta Niksiä kiinnostaa nyt aivan erityisesti kaiken mahdollisen (ja mahdottoman) pureskelu. Laillista pureskeltavaa, kuten nyt vaikka puruluita, kuluu.

Niksin näkemys hyvästä korvien asennosta? Huomatkaa uudet ison koiran valjaat! Ei tarvitse enää noloissa kissanvaljaissa kulkea.

 

Niksi on jo kova tyttö vahtimaan. Pikku opettamassa ikkunakyttäyksen jaloa taitoa. Mökin ikkunasta näkee niin lokkeja, sorsia kuin veneilijöitäkin. Näinhän se meillä menee, että kytätä saa, mutta kovaääninen kommentointi on kielletty.

 

Miksi toisen peti on aina pehmeämpi kuin oma?

Milli nukkumassa tuttuun tapaan laukussa:

 

Millin havahtuessa ja noustessa ei mene kun muutama sekunti, kun paikka on taas varattu. Vaatteita osataan myös jo pöyhiä asiaankuuluvasti.

 

 

Mando unilla omassa boksissaan...

 

...ja kun paikka vapautuu hetkeksikin on Mandolla ihmettelemistä mihin sitä nyt päänsä kallistaisi

 

Pienillä koirilla on erivapauksia, joihin isoilla ei ole selvästikään paljoa sanomista.