Huomenna on sitten edessä vuoden paukkuvin päivä. Millille päivä on samalla yksi stressaavimmista. Vuosi vuodelta se on alkanut säikkymään ilotulitteita enemmän ja enemmän ja nyt rauhallisemmassa ympäristössä paukkujen ja papattien äänet sitten ehkä vielä korostuvat. Kaupungissa kuitenkin on aina muuta meteliä, eikä yksittäiset paukut niin erotu. Milli on saanut nyt jokusen päivän tupla-annoksen Serene-UM:ää, en sitten tiedä vaikuttaako se mitään. Normaalissa elämässä menee yksi nappi päivässä vuoden ympäri ja jos Serene on joskus loppu, huomaa eron viimeistään viikon kuluttua. Uskon siis oikeasti, että Serene vaikuttaa Milliin rauhoittavasti tai paremminkin stressiä vähentävästi. Stressaavan tai pelottavan tilanteen jälkeen Milli myös tuntuu palautuvan normaaliksi nopeammin. En yleensä tällaisiin luontaistuotteisiin usko, mutta Serene-UM on poikkeus.

Maskun nuoriso on aloittanut paukuttelun jo hyvissä ajoin ja se asia saa mut kiehumaan. Toissapäivänä oltiin iltaseitsemän jälkeen Rivieran lenkillä (joka siis normaalisti tarkoittaa rauhallista lenkkipolkua ympäröitynä metsällä kera lukuisien lampien) kun vastaan osui kaksi kertaa paukutteleva teinilauma. Ekalla kerralla en voinut olla huutamatta porukalle, että ei ole muuten mikään ongelma tehdä joukosta poliisille ilmoitusta. Toisen kerran ilmeisesti sama porukka tuli vastaan toisessa kohtaa, räjäyttelivät aivan keskellä lenkkipolkua kohdassa, josta meidän oli pakko mennä ohi. Mulkoilin porukkaa, jäin seisomaan vähän matkan päähän, otin kännykän esiin ja olin soittavinani. Kuului kiroilua eikä mennyt kuin korkeintaan puoli minuuttia kun lauma oli kerännyt räjäytteensä ja mopoineen kaasuttelivat lujaa pois :D Nauratti, mutta samalla suuttutti ja suretti Millin puolesta. Vaikka en haluaisi yhtään altistaa sitä ilotulitteille, tällaisia tilanteita on hankala välttää. No, eilen ja tänään pitkät lenkit tehtiin aamupäivällä, mutta silti iltalenkillekin on kuitenkin pakko mennä. Nyt illalla Milli teki stopit jo yläpihalla vaikka omiin korviini ei paukuttelua kuulunutkaan. Ehkäpä se haistoi käryn? Lähistöllä on kuitenkin illanmittaan paukuttelua kuulunut. Huomisesta tulee kyllä hankala päivä :/

Jotain positiivistakin. Ilmoitin Pikun ja itseni Jaakko Suoknuutin kahden päivän viikonloppukurssille (2 x 2h, neljän ryhmät) , joka järjestetään maaliskuun puolessa välissä TSAU:n toimesta. Olenkin kauan odottanut, että joku hyvä kouluttaja tulisi kurssia pitämään. Toivottavasti Pikku on silloin siinä kunnossa, että tuolle kurssille päästään. Nyt ainakin näyttää hyvältä. Onpahan keväässäkin sitten ainakin jotain mitä odottaa :)